Levi 2013

Saavuin tänään takaisin Espooseen Leviltä, jossa olin 10.-17. päivä. Kelit suosi meitä ja pakkaset eivät olleet hirveän kovia, paitsi lauantaina, jolloin oli yli 20 astetta pakkasta. Pystyimme siis harjoittelemaan hyvin ja harjoittelimme tämän viikon aikana n. 23h. Harjoitteluun kuului tehovetoja hiihtäen ja punttisaliharjoittelua. Toki hiihdimme myös pitkiä peruskestävyysharjoituksia, mutta pääpaino oli enemmän vauhti- ja maksimaalisenkestävyyden harjoitteissa. Majoituimme pieneen mökkiin Levilehtoon, johon meille oli tuotu hedelmiä yms. tämä oli erittäin kiva yllätys! Reissu oli kokonaisuudessa erittäin onnistunut, sain ajatukset vähäksi aikaa perusarjesta ja sain vähän vaihtelua ergomelonnasta ja muusta perusharjoittelusta. Nyt on taas energiaa istua ergolle! Harjoittelu kaksikkoparini Eero Selivaaran kanssa aina motivoi tekemään hommia aina vain paremmin kohti tavoitteita! Nyt voi hyvillä mielin pitää muutaman päivän kevyttä ja rauhoittua jouluun!

Suora hapenotto testi

Tänään tein elämäni ensimmäisen suoran hapenoton testin Tanhuvaarassa Savonlinnassa. Päivä oli aika rankka, koska jouduimme heräämään jo 5.30 ja lähtemään 6.00. Aloitimme testit klo 12 ja sain tehtyä sen aikataulun mukaan. Testit meni kaikinpuolin hyvin, tekemisen taso on hyvällä mallilla ja intoa on vielä tehdä lisää! Nyt voi sitten rauhallisin ja iloisin mielin lähteä ensi viikolla kohti harjoitusleiriä Levillä.

Harjoittelua

Harjoittelen 2 kertaa päivässä silloin, kun koulu antaa sille mahdollisuuden. Eli muutaman kerran viikolla minulla on kahdet harjoitukset päivässä ja tietysti viikonloppuisin ja lomilla. Harjoitteluni koostuu kesäisin melonnasta, puntista ja yleisharjoitteluista kuten juoksu ja erilaiset pelit. Kun melontakausi loppuu harjoitteluuni kuuluu hiihtoa, uintia, punttia, juoksua yms ja ergolla melomista. Minun melkein kaikki harjoitukseni ovat omatoimisia, koska valmentajani asuu Savonlinnassa, joten hän ei pysty tulemaan katsomaan harjoituksiani. Pelkästään meidän maajoukkueleireillämme saan valmentajan mukaan vahtimaan harjoitteluani ja seuraamaan tekniikkaa. Yksin harjoitteleminen vaatii paljon päätä, mutta tein tämän päätöksen itse ja omasta tahdosta. Tietysti saan harjoittelu seuraa aina kun pidämme omatoimisia leirejä joita olemme nyt pitäneet aika paljon, nyttenkin esimerkiksi pidämme viikon leirin Levillä 10.12 eteenpäin. Keväisin melojat suuntaavat aina etelän aurinkoon, niin myös ensivuonna. Osa lähtee jo tammikuussa Portugaliin harjoittelemaan, mutta minä lähden vasta kirjoitusten jälkeen. Tällöin harjoittelupaikka on Italia. Harjoittelemme leireillä 3. kertaa päviässä ja kovaa. Meidän on pakko harjoitella kovaa jos haluamme pärjätä ulkomailla kilpailuissa!

Tarinani!

Aloitin ratamelonnan Lahdessa, kun olin 10 vuotias. Ennen melontaa pelasin salibandyä Lahden Spandyssa, mutta joukkuelajit eivät koskaan ole olleet mun juttu joten, kun kaveri soitti ja kysyi, että haluunko lähtee koittamaan melontaa ei ollut vaikea tehdä päätöstä ja salibandy jäi heti pois. Innostuin melonnasta niin paljon, että kävin myös Vesisamoilijoiden jatkomelontakoulun. Vasta, kun olin harrastanut melontaa n. 2viikkoa osallistuin ensimmäisiin kisoihini, jotka olivat NMK (Nuorten Mestaruus kilpailut). Sijoitukset siellä oli K1 200m 6. Tästä innostuneena osallistuin Myös seuraavan viikonlopun kisoihin, jotka pidettiin myös Lahdessa. Siellä paransin 200m sijoitusta yhdellä eli sijoituin 5. ja sain lisää motivaatiota jatkaa.

Seuraavana vuonna kilpailut alkoivat Tampereen Kaukajärvellä, meloin tällöin viimeistä vuotta pojat 12 sarjassa. Sijoituin siellä kaikilla matkoilla toiseksi. Elämäni ensimmäinen voitto tuli samana vuonna Hämeenlinnassa Ahvenistolla. Ensin voitin K1 200m ja sitten tiukan loppukiri kamppailun jälkeen voitin myös K1 1250m. Samana vuonna voitin myös NMK kultaa kaikilla matkoilla ja minut palkittiin Meloja-lehti kannustuspalkinnolla. Yhtä nousukiitoa urani ei kuitenkaan ollut. 14-sarjassa iski karu totuus, että ei harjoittelematta pärjää. 14-sarjassa moni tuli minusta ohi ja en harjoitellut kunnolla, vaan tein kaikkea mikä tuntui kivalta. Viimestä vuotta 14-sarjassa tajusin, että minun pitää ruveta harjoittelemaan kunnolla, jotta pääsisin silloiseen tavoitteeseeni eli PM (Pohjoismaiden mestaruus) kilpailuihin. Pääsin kuin pääsinkin melomaan 15 vuotiaana PM kilpailuihin Norjan Årungeniin. Minulla oli siellä paljon matkoja, mutta se ei haitannut minua, koska olin pelkästään edustuspaikasta niin innoissani. Sijoituksen kilpailuissa ei olleet hirveän hyviä, mutta se ei haitannut. Aloin harjoittelemaan enemmän ja enemmän näiden kisojen jälkeen, koska halusin menestyä paremmin.

Edeltävän kauden loppuvaiheilla olin muutanu Espooseen perheeni kanssa ja luontevin vaihtoehto uudeksi seuraksi oli Espoon Canoa. Seuraavana vuonna Canoassa ollessani valmentajani vaihtui ja sain uutta harjoittelu seuraa, kehityin kaudella paljon ja sain myös pitkästä aikaa NMK kulta mitalin K2 200m matkalla. Kausi meni muutenkin aika hyvin, kun pääsin melomaan Ruotsissa järjestettyihin PM kilpailuihin 18-sarjaan K4 1000m joka meni hienosti ja sijotuimme kuudenneksi. 

Aloitin kovan harjoittelun 18 sarjassa ja harjoittelu seura ei ollut enää Canoassa niin hyvää kuin ennen, joten vaihdoin edustuksen nykyiseen seuraani Helsingin Merimelojiin. Ensimmäinen vuosi 18 sarjassa meni samanlailla, kuin muutkin, eli pärjäsin ihan hyvin ja pääsin edustamaan Suomea PM kilpailuihin, mutta PM kilpailut jotka oli Suomessa meni paremmin kuin ajattelin. Olin kuudes K1 200m matkalla ja sain PM mitalin neliköllä. Ensimmäinen PM mitalini tuli K4 1000m matkalla jossa olimme pronssilla ja tämä tuntui älyttömän hyvältä. Seuraavana aamuna, kuitenkin ylitimme itsemme ja olimme K4 500m toisia.

Viime kausi meni paremmin kuin hyvin ja siitä voitte lukea edellisestä postauksesta!

Kuvat ©Alex Barta, Jorma Honkala ja Anna Laurikainen